Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia.
Paavo loi pikabaanan
Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä lenkille. Turussa voi pimeyttä pakoilla hölkkäämällä urheilupuistoa kiertävällä Karikon lenkillä, joka on mukavasti valaistu. Hikeen päästyä voi muistella kiitollisuudella lenkille nimensä antanutta Paavo Karikkoa, Suomen ensimmäistä kunnmallista urheiluohjaajaa ja tarunhohtoista valmentajaa.
Paavo Karikko syntyi Keuruulla vuonna 1903, osallistui vapaussotaan vain 15 -vuotiaana ja oli kaverinsa Urho Kekkosen tapaan kiihkeän heimohengen elähdyttämä Akateemisen Karjalaseuran jäsen. Lakitieteen opinnot jäivät srjään, kun urheilu vei miehen mennessään. Karikko toimi ohjaajana Pajulahdenn opistossa, oli Suomen Urheiluliiton yleisurheilun päävalmentaja ja liiton johtokunnan jäsen. Kausi Turun kaupungin palveluksessa alkoi vuonna 1938 ja jatkui yli kolmen vuosikymmenen ajan. Taukoa tuli jatkosodan aikana, silloin Karikko järjesti rintamajoukoille vuosittaiset Karhumäen yleisurheilukisat.
Yksi Paavo Karikon intohimoista Turussa oli urheilupuiston radan kehittäminen maailman nopeimmaksi mainituksi juoksubaanaksi. Tavanomaista hiilimurskaa joustavampi ja kestävämpi radan pinta syntyi, kun Karikko löysi ryyneiksi kuivunutta savea, johon hän yhdisti vetureiden koksipölyä. Sekoitus sidottiin jäteöljyllä.Karikko teki merkittäviä ponnistuksia Turun urheiluelämän kehittämiseksi myös kilpaurheilun ulkopuolella. Karikon lenkki juontaa juurensa 1950-luvulle, jolloin hän alkoi pitää kaikelle kansalle avoimia sunnuntailenkkejä Urheilupuistossa.
Kirjailijakin Paavo Kariikko oli. Hänen Paavo Nurmi elämäkertansa syntyi ilman suurjuoksija -kaiman myötävaikutusta. On sanottu, että käreä Nurmi ei antanut anteeksi Karikolle, joka valmentajana oli tullut moitiskelleeksi Nurmen treenausmetodeja.
Paavo Karikko kuoli Turussa vuonna 1978.
Viikon turkulainen Carl Gustaf Victor Fortelius
Viki Fortelius osti auton Huittisissa vuonna 1838 syntynyt Carl Gustaf Victor Fortelius oli monella tavalla aikaansaapa mies ja aikanaan
Viikon turkulainen N.R. af Ursin
Ukko Ursin ei ollut työmies Ursininkadun ja Eerikinkadun kulmassa on pronssilaatta, jolla kunnioitetaan suomalaisen työväenpuolueen perustamista ja sen varhaista
Viikon turkulainen Jere Pensikkala
Turun kulttuuripääkaupunkivuosi oli monessa mielessä iso kehitysloikka turkulaisessa kulttuurielämässä. Sen ansiosta syntyi aivan uudenlaista yhteistyötä erilaisten toimijoiden välillä. Se
Viikon turkulainen Peter Sarlin
Peter Sarlin – turkulainen tekoälyguru Tekoäly on nyt kaikkien huulilla. Sen käyttämisestä intoilee moni, joka on onnistunut elvyttämään rakeiset
Viikon turkulainen Pepe Gonzales
Pepe ei kunkulle liputa Barcelona ei ole erityisen kuningasmielinen kaupunki. Sillä on villiä anarkikstista taustaa, joka huipentui sisällissodan heinäkuussa
Viikon turkulaiset Luka ja Nooa Marttila
Marttilan veljekset Veljesten valioita Varsinais-Suomi on lentopallon huippumaakunta. Lajin ykköskaupunki ei kuitenkaan ole ollut Turku, sillä kovimmat seuramuistot on
