Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia.
Paavo loi pikabaanan
Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä lenkille. Turussa voi pimeyttä pakoilla hölkkäämällä urheilupuistoa kiertävällä Karikon lenkillä, joka on mukavasti valaistu. Hikeen päästyä voi muistella kiitollisuudella lenkille nimensä antanutta Paavo Karikkoa, Suomen ensimmäistä kunnmallista urheiluohjaajaa ja tarunhohtoista valmentajaa.
Paavo Karikko syntyi Keuruulla vuonna 1903, osallistui vapaussotaan vain 15 -vuotiaana ja oli kaverinsa Urho Kekkosen tapaan kiihkeän heimohengen elähdyttämä Akateemisen Karjalaseuran jäsen. Lakitieteen opinnot jäivät srjään, kun urheilu vei miehen mennessään. Karikko toimi ohjaajana Pajulahdenn opistossa, oli Suomen Urheiluliiton yleisurheilun päävalmentaja ja liiton johtokunnan jäsen. Kausi Turun kaupungin palveluksessa alkoi vuonna 1938 ja jatkui yli kolmen vuosikymmenen ajan. Taukoa tuli jatkosodan aikana, silloin Karikko järjesti rintamajoukoille vuosittaiset Karhumäen yleisurheilukisat.
Yksi Paavo Karikon intohimoista Turussa oli urheilupuiston radan kehittäminen maailman nopeimmaksi mainituksi juoksubaanaksi. Tavanomaista hiilimurskaa joustavampi ja kestävämpi radan pinta syntyi, kun Karikko löysi ryyneiksi kuivunutta savea, johon hän yhdisti vetureiden koksipölyä. Sekoitus sidottiin jäteöljyllä.Karikko teki merkittäviä ponnistuksia Turun urheiluelämän kehittämiseksi myös kilpaurheilun ulkopuolella. Karikon lenkki juontaa juurensa 1950-luvulle, jolloin hän alkoi pitää kaikelle kansalle avoimia sunnuntailenkkejä Urheilupuistossa.
Kirjailijakin Paavo Kariikko oli. Hänen Paavo Nurmi elämäkertansa syntyi ilman suurjuoksija -kaiman myötävaikutusta. On sanottu, että käreä Nurmi ei antanut anteeksi Karikolle, joka valmentajana oli tullut moitiskelleeksi Nurmen treenausmetodeja.
Paavo Karikko kuoli Turussa vuonna 1978.
Viikon turkulainen Pehr Johan Gylich
Turun Engelillä on omat pylväät Kun Boråsissa vuonna 1786 syntynyt kauppias ja arkkitehti Pehr Johan Gylich vuonna 1812 asettui
Viikon turkulainen Ivan Pinol
Pinol toi katalaanisäihkettä Tepsiin Siihen, että TPS nousi viikonvaihteessa Veikkausliigaan, on monia syitä. Yksi keskeisimmistä on nappiin mennyt valmentajavalinta.
Viikon turkulainen Jaana Kotamäki
Jaanan kamera tärähtää tarkoituksella Tämän viikon lauantaina ratkeaa jälleen, mikä on vuoden paras luontovalokuva. Helsingissä pidettävässä gaalassa esiintyy tällä
Viikon turkulainen Eero Roine
Eero Roine oli suosittu elokuvissakin. Hän sai sivuosa -Jussin elokuvasta Ihmisiä suviyössä. Kuvassa kohtaus elokuvasta Pinsiön paroni. Roineen teatterisuvun
Viikon turkulainen Tero Laine
Tero palasi lähtötelineisiin Kun johtaa Turun Tovereita, nykyään ytimekkäästi TuTo, seisoo jättiläisten harteilla. Toverit oli 1930-1960 -luvuilla Työväen urheiluliitto
Viikon turkulainen – Rauno Lahtinen
Lahtinen toppuuttelee purkajia Kulttuurihistorioitsija ja tietokirjailija Rauno Lahtinen on niitä miehiä, joka sielunsa silmin näkee Turusta myös sen osan,
