Kuva: Heikki Junnila
Suomessa pesii eri arvioiden mukaan 7 000–10 000 varpushaukka paria, ja se on maan yleisin päiväpetolintu. Aivan pohjoisimmasta Lapista varpushaukka puuttuu pesivänä. Kanta on taantumassa, mutta vuoden 2010 uhanalaisuustarkastelussa laji luokiteltiin elinvoimaiseksi. Pääosa muuttaa elo-lokakuussa Keski-Eurooppaan, lähinnä Saksaan, ja ne palaavat maalis-toukokuussa.
Naaras on koirasta isompi, 35–41 cm pitkä ja siipien kärkiväli 67–80 cm; sen voi sekoittaa koiraspuoliseen kanahaukkaan, mutta kanahaukka on rotevampi, varpushaukka solakampi. Koiras on vain 29–34 cm pitkä, siipien kärkiväli 59–64 cm, se on siniharmaa selkäpuolelta ja punaruskearaitainen vatsapuolelta. Koiras painaa n. 150 g, naaras 270 g.
Varpushaukka saalistaa sekä metsässä että asutuksen lähistöllä. Laajoja avomaita se välttelee, koska metsästystaktiikkaan kuuluu saaliin yllättäminen. Pesimäympäristönä on tiheä nuori (yleensä alle 60-vuotias) metsä, mielellään soistunut tai korpi. Voi pesiä myös kangasmaan ylitiheissä nuorissa männiköissä.
Varpushaukka voi tulla kaupunkiinkin sieppaamaan lintulaudan ruokavieraita. Se käy säännöllisesti ruokintapaikoilla.
Varpushaukka metsästää lintuja hippiäisen kokoisista jopa harakoihin ja kyyhkyihin. Poikasaikana tavallisimmat saalislinnut ovat peipon kokoluokkaa, tai nuoria rastaita. Saalistaa jonkin verran myös pikkujyrsijöitä. Poikueen ruokkimiseksi koiras joutuu saalistamaan kesän aikana jopa 400–500 pikkulintua.
Reviirin koko on useita neliökilometrejä. Varpushaukka rakentaa joka kesä uuden pesän risuista puuhun, lähes aina kuuseen, joskus mäntyyn. Pesä on matala ja leveä lava. Pesäpuu on usein niin hento-oksainen, että aikuinen ihminen ei pysty siihen kiipeämään. Pesän korkeus maasta on 5–10 m. Naaras munii toukokuussa 3–7 munaa, joita se hautoo n. kuukauden. Petolintujen yleiseen tapaan naaras aloittaa haudonnan heti ensimmäisen munan munittuaan, minkä takia poikaset kuoriutuvat eri aikoihin. Pienemmät koiraspoikaset varttuvat nopeammin. Pesästä ne lähtevät n. 4-viikkoisina, ja pysyttelevät reviirillä vielä useita viikkoja. Varpushaukan pesimäpiirillä on useita saaliinkäsittelypaikkoja, tavallisesti mättäitä tai kantoja, joilla voi olla suuria määriä saalislintujen höyheniä.
Vanhin suomalainen rengastettu varpushaukka on ollut 13 vuotta, 10 kuukautta ja 4 päivää vanha. Euroopan vanhin oli tanskalainen 20 vuotta ja 3 kuukautta vanha haukka.
L:Wikip
Viikon luontokuva -Rupikonna
Kuva: Heikki Junnila Rupikonna (Bufo bufo), arkikielessä joskus rupisammakko, on konnalaji, jota tavataan lähes koko Euroopassa, Irlantia, Pohjois-Skandinaviaa ja joitakin
Viikon luontokuva Supikoira
Kuva: Heikki Junnila Supikoira (Nyctereutes procyonoides) on alun perin Itä-Aasiasta kotoisin oleva pienikokoinen ja pitkäkarvainen koiraeläinlaji. Suomeen se on vaeltanut
Viikon luontokuva -Orava
Kuva: Heikki Junnila Orava (Sciurus vulgaris) on jyrsijöiden lahkoon kuuluva nisäkäslaji. Oravaa esiintyy Euraasian pohjoisosien metsissä ja suurimmassa osassa Eurooppaa.
Viikon luontokuva Isokoskelo
Kuva: Heikki Junnila Isokoskelo (Mergus merganser) on iso vesilintu, joka muistuttaa ruumiinmuodoltaan vähän silkkiuikkua. Isokoskelolla on uikkumainen mustavalkea vartalo, pitkähkö
Viikon luontokuva -Merihanhi
Kuva: Heikki Junnila Merihanhi on suurikokoinen harmahtava hanhi, jolla on iso pää ja kolmiomainen aprikoosinvärinen nokka. Koivet ovat vaaleanpunaiset. Siiven
Viikon luontokuva -Pajusirkku
Kuva: Heikki Junnila Pajusirkku (Schoeniclus schoeniclus) on sirkkujen sukuun kuuluva pieni, rannoilla elävä varpuslintu. Pajusirkun pituus on 14–16 cm ja
