Kuva: Heikki Junnila
Urpiainen on jaettu useisiin alalajeihin. Suomessa pesii nimialalaji flammea ja viime vuosina myös eteläinen cabaret.
Juhlapukuinen koiras muistuttaa hemppokoirasta, sillä on punainen rinta ja punainen otsatäplä. Urpiaisen selkä on juovikas ja maha vaaleampi. Nokka on lyhyt ja keltainen. Naaras ja nuori lintu ovat harmaanruskean kirjavia ja viiruisia, ja punaista on vain otsassa, jos siinäkään. Cabaret on kooltaan hieman pienempi ja puku on ruskeampi kuin flammean.
Laulu on vaatimatonta surinaa ja kutsuäänten toistoa, jonka koiras saattaa esittää laululennossa. Kutsuääni on samea ”dsä-dsä-dsä”, varoitusääni venytetty ”tsuii”.
Urpiaisen pesintäpaikat ovat pensaikot, tunturikoivikot, metsänreunat ja harvapuiset metsät. Syksyllä ja talvella rikkaruohostot. Vierailee mielellään lintulaudoilla.
Pesä on maljamainen, höyhenin vuorattu pesä matalalla puussa tai pensaassa tai korkealla kuusessa. Naaras munii kahdesti 4–6 ruskein täplin ja juovin kirjailtua munaa. Naaras hautoo 10–12 vrk, poikaset lähtevät pesästä 12–13 vrk:n ikäisinä.
Vanhin suomalainen rengastettu urpiainen on ollut 10 vuotta 6 kuukautta ja 20 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin urpiainen.
Avainsanat: #syksy
Viikon luontokuva -Kalalokki

Kuva: Heikki Junnila Suomessa pesii noin 80 000 paria, joista noin 55 000 saaristossa. Kalalokki pesii koko Suomessa. Pääosa kannasta
Viikon luontokuva -Kettu

Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää
Viikon luontokuva -Metsäkauris

Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten
Viikon luontokuva -Uivelo

Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli
Viikon luontokuva -Merimetso

Kuva: Heikki Junnila Merimetso on iso, musta lintu, 77–94 cm pitkä ja sen siipien kärkiväli on 121–149 cm. Se painaa
Viikon luontokuva -Laulujoutsen

Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin