Kuva: Heikki Junnila
Meriharakka (Haematopus ostralegus) on oranssinokkainen lintu, joka on muuttumassa ulkoluotojen kahlaajasta kaupunkilinnuksi.
Tuntomerkit; Pituus 40–49 cm Siipien kärkiväli 80 cm Paino 330–750g. Musta pää ja selkä, mustat valkoläikkäiset siivet ja pyrstö, valkea rinta ja vatsapuoli. Punaiset jalat ja punainen vahva nokka. Nuoren linnun selkä on ruskehtavan tummanharmaa, ja sen nokan kärki on tumma. Ääni on raikuvan kova, kimeä ’piik’. Muutkin äänet ovat kauaskantavia ja saariston luontoa elävöittäviä kiljahteluja. .
Talvehtimisalueita ovat Pohjois-Afrikka, Etelä-Eurooppa ja Etelä-Aasia. Euroopassa pesii vähintään 200 000 paria pääasiassa merenrannikoilla. Suomen pesimäkanta on noin 4 000 paria, mistä sisämaapesijöiden osuus on 50–100 paria. Muuttolintu, joka saapuu Suomeen huhtikuussa ja lähtee pois heinä-elokuussa. Arktisten alueiden pesimälinnut muuttavat Suomen yli toukokuussa.
Meriharakan pesä on vaatimaton maakuoppa soraisella alustalla muutama metri vesirajasta. Munia on 3 kappaletta, mikä on poikkeuksellista kahlaajalle, joilla normaalisti on 4 munaa. Haudonta-aika on noin 4 viikkoa, molemmat aikuiset hautovat. Poikaset oppivat lentämään 5 viikon iässä. Päinvastoin kuin muut kahlaajat, meriharakat ruokkivat poikasiaan. Emot noukkivat vedestä poikasille pikkueläimiä. Monissa kaupungeissa meriharakka on alkanut pesiä rakennusten tasakatoilla. Ravinnokseen meriharakat syövät pääosin nilviäisiä, simpukoita sekä kastematoja. Myös hyönteistoukat ja pikkukalat kelpaavat.
Meriharakka on Färsaarten kansallislintu.
Vanhin suomalainen rengastettu meriharakka on ollut 23 vuotta 11 kuukautta 10 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen, peräti 43 vuoden 4 kuukauden ikäinen yksilö.
Viikon luontokuva -Pikkukuovi
Kuva: Heikki Junnila Pikkukuovi on muuttolintu, joka muuttaa talveksi Afrikan, Etelä-Amerikan, eteläisen Pohjois-Amerikan sekä eteläisen Aasian ja Australaasiaan rannikoille. Pesimisajan
Viikon luontokuva -Selkälokki
Kuva: Heikki Junnila Selkälokki on lähes harmaalokin kokoinen, mutta sen siivet ja selkä ovat mustat sekä pää, kaula, rinta ja
Viikon luontokuva -Nuolihaukka
Kuva: Heikki Junnila Nuolihaukka (Falco subbuteo) on jalohaukkoihin kuuluva pieni, nopea petolintu. Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Euroopan
Viikon luontokuva. -Liro
Kuva: Heikki Junnila Liro (Tringa glareola) on pieni kahlaaja Liro kuuluu koko Suomen linnustoon, mutta pesimäaikana sen tapaa varmimmin Pohjois-
Viikon luontokuva -Harmaasorsa
Kuva: Heikki Junnila Harmaasorsa (Mareca strepera, syn. Anas strepera) on harmaan sävyinen sorsalintu. Suomessa harmaasorsa esiintyy levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Suomen ensimmäinen
Viikon luontokuva -Kyykäärme
Kuva: Heikki Junnila Kyy eli kyykäärme (Vipera berus) on kyykäärmeiden (Viperidae) heimoon kuuluva käärme. Kyy on maailman pohjoisin käärmelaji ja
