Viikon luontokuva -Kiuru

Kuva: Heikki Junnila

Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva pieni töyhtö. Kiuru on varhaisimpia Suomen keväisistä muuttolinnuista. Tämä on huomattu myös vanhan kansan loruissa (Kuu kiurusta kesään, / puoli kuuta peipposesta, / västäräkistä vähäsen, / pääskysestä ei päivääkään.). Kiurun vanha nimi on leivo eli leivonen ja paikallisesti sitä kutsutaan myös nimillä kirri, kirvu, tiuru, kivenpuottaja, kivenviiru, peltoleivonen. Kiuru on Keski-Pohjanmaan maakuntalintu.

Kiuru on ruskeanharmaa ulkonäöltään vaatimaton lintu, joka tunnetaan laululennostaan: koiras nousee jopa 100 m:n korkeuteen ja laulaa sydämensä kyllyydestä. Päälaella on pieni töyhtö, jonka lintu kohottaa pystyyn ollessaan hermostunut tai valppaana. Koivet ovat vahvat ja takavarpaan kynsi hyvin pitkä, mikä on sopeutuma avomaalla kävelemiseen.

Pesä on matala kuoppa maassa, mättäässä tai ojanpenkalla, yleensä ylivuotisen heinän suojaama. Naaras tuo pesään kuivia heiniä ja juuria. Kiuru munii 3–5, keskimäärin 4 munaa. Muninta alkaa Etelä-Suomessa toukokuun alkupuolella. Useimmat kiuruparit pesivät toistamiseen kesä–heinäkuun vaihteessa. Naaras hautoo noin 11 vuorokautta. Poikasia ruokkivat molemmat emot, ja ne lähtevät pesästä lentokyvyttöminä noin 10 vuorokauden ikäisinä. Emot hoitavat niitä vielä viikon-pari. Ravintona siemeniä ja versoja, matoja, etanoita, hyönteisiä ja niiden toukkia sekä kovakuoriaisia. Syö myös eri maakasvien lehtiä. Poikaset saavat vain eläinravintoa.

Vanhin suomalainen rengastettu kiuru on ollut 7 vuotta 8 kuukautta 13 päivää vanha. Euroopan vanhin, Britteinsaarilla rengastettu kiuru, saavutti 9 vuoden ja 5 kuukauden iän.

Lähde: Wikipedia

Viikon luontokuva -Peippo

Kuva: Heikki Junnila Peippo (Fringilla coelebs) on peippojen heimoon kuuluva varpuslintu. Se on pajulinnun ohella Suomen runsaslukuisin lintulaji. Peippo on

Lue lisää

Viikon luontokuva -Sepelkyyhky

Kuva: Heikki JUNNILA Sepelkyyhky (Columba palumbus) on Suomen suurin kyyhkylaji. Vanhastaan lintua on kutsuttu myös toukomettiseksi. Suomessa levinneisyysalue ulottuu eteläisimmästä

Lue lisää

Viikon luontokuva -Minkki

Kuva: Heikki Junnila Villiminkit ovat pääasiassa yö- ja hämäräeläimiä. Tarhasta karanneet minkit taas liikkuvat yleensä päivisin. Vuorokausirytmiin vaikuttaa kuitenkin suuresti

Lue lisää


Näytä kaikki yritykset