Kuva: Heikki Junnila
Hernekerttu (Curruca curruca) on pieni harmahtava kerttulaji, jolla on päässään naamaria muistuttava tumma kuvio.
Hernekertulla on harmahtava selkä, vaaleampi vatsapuoli, valkoinen kurkku, tummanharmaa naamio. Pituus 12–14 cm, siipien kärkiväli 19 cm, paino 11–13 g.
Vanhoilla hernekertuilla on täydellinen sulkasato heinä-elokuussa. Keväällä vanhan ja nuoren saattaa pystyä erottamaan höyhenpuvun kulumisasteesta: nuori lintu on kuluneemmassa puvussa.
Ääni on terävä naksaus. Laulu on lyhyt, yksinkertainen säksätys, kuin ravistelisi kuivia herneitä purkissa.
Hernekerttu pesii Euroopassa Lounais-Eurooppaa ja Lappia lukuun ottamatta, sekä Länsi- ja Keski-Aasiassa. Fennoskandiassa pohjoisraja menee tuntureita pitkin. Se muuttaa talveksi Saharan eteläpuoliseen Afrikkaan, Arabiaan tai Intiaan. Syysmuutto on elo-syyskuussa, kevätmuutto touko-kesäkuussa. Suomessa pesii 200 000 – 350 000 paria.
Kertun elinympäristö on aurinkoisilla kuivilla paikoilla, kuten katajikkoisilla kedoilla ja metsänreunoissa, kuusen- ja männyntaimikoissa, meren luodoilla, puutarhoissa ja pihoilla. Ei tavata sulkeutuneessa metsässä. Pesä on pensaassa tai kuusessa melko matalalla, ja on rakennettu tavallisesti kuivista kuusenoksista ja pehmustettu joillakin kuiduilla. Muninta alkaa toukokuun loppupuolella. Munia on 3–7 kpl, tavallisesti 5 tai 6. Molemmat emot hautovat yhteensä noin 12 vrk. Poikaset lähtevät pesästä lentokyvyttöminä runsaan 10 päivän ikäisinä. Jotkut parit saattavat pesiä kahdesti kesän aikana.
Vanhin suomalainen rengastettu hernekerttu on ollut 5 vuotta 1 kuukautta 14 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut latvialainen, vähintään 7 vuotta 7 kuukautta vanha yksilö.
Viikon luontokuva -Pohjansirkku
Kuva: Heikki Junnila Pohjansirkku (Emberiza rustica) on varpuslintu, joka kuuluu sirkkujen heimoon. Kooltaan ja muodoltaan tyypillinen sirkku. Kupeilla punaruskeaa
Viikon luontokuva – Mandariinisorsa
Kuva: Heikki Junnila Mandariinisorsa (Aix galericulata) on pieni itäaasialainen sorsalintu, jota tarhataan yleisesti Euroopassa. Tarhakarkulaisista on syntynyt Eurooppaan luonnonvarainen pesimäkanta,
Viikon luontokuva Sinirinta
Kuva: Heikki Junnila Sinirinta (Luscinia svecica) on koristeellisen näköinen pieni lintu. Sinirinta on 13–15 cm pitkä. Koiraalla on sininen kurkkulappu, jonka
Viikon luontokuva -Valkoposkihanhi
Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen pesintä löydettiin Inkoon saaristosta vuonna 1981, ja kantaa on sen jälkeen lisätty istutuksilla eläintarhoista, kuten
Viikon luontokuva -Rantasipi
Kuva: Heikki Junnila Rantasipi pesii lähes koko Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa Japaniin saakka. Suomessa se pesii yleisenä koko maassa
Viikon luontokuva -Mustaviklo
Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Mustaviklo on arktinen lintu, jonka lisääntymisalueisiin kuuluvat Fennoskandia. Lintu talvehtii Välimerellä,