Kuva: Heikki Junnila
Harmaasorsa (Mareca strepera, syn. Anas strepera) on harmaan sävyinen sorsalintu.
Suomessa harmaasorsa esiintyy levinneisyysalueensa pohjoisrajoilla. Suomen ensimmäinen havainto on vuodelta 1973. Lajin esiintyminen keskittyy maan eteläosiin ja Oulun seudulle. 1980-luvun lopulla Suomen harmaasorsakannaksi arvioitiin noin 20 paria. Laji on runsastunut, ja vuonna 2024 Suomessa arvioitiin pesivän 950–1 700 harmaasorsaparia. Sen maailmanlaajuiseksi kannaksi arvioidaan 3,2–3,8 miljoonaa yksilöä. Harmaasorsa on luokiteltu elinvoimaiseksi.
Harmaasorsan pituus vaihtelee yleensä noin 45–55 cm välillä. Hyvänä tuntomerkkinä toimii vatsassa sijaitseva valkoinen soikio, joka näkyy erittäin hyvin lennossa. Juhlapukuinen koiras on harmaanruskea, alaperä on musta ja sisimmissä kyynärsulissa on valkeaa. Nuoren yksilön tai naaraan voi sekoittaa sinisorsaan, mutta harmaasorsa on sirompi muodoltaan, vatsassa on selvä valkea laikku ja harmaasorsalla ei ole tummaa siipipeiliä.
Harmaasorsa elää pääasiassa rannikon rehevillä merenlahdilla ja tulvaniityillä. Suurin osa pareista pesii merellä pienillä saarilla tai luodoilla. Jotkin parit pesivät lokkien yhdyskunnissa. Myös sisämaan lintujärvillä asuu joitakin pareja.
Harmaasorsa rakentaa pesänsä ruohokasvillisuuden tai pensaan suojaamaan paikkaan. Naaras munii touko-kesäkuussa 8–12 valkeankellertävää munaa, joita se hautoo 24–28 vuorokautta. Harmaasorsan poikaset ovat lentokykyisiä 7–8 viikon ikäisinä. Poikaset ovat pesäpakoisia, eli etsivät jo varhain itse oman ravintonsa vaikka pysyvätkin tiiviinä poikueena emon seurassa.
Harmaasorsan pääasiallista ravintoa ovat siemenet, silmut ja myös muut kasvinosat. Poikaset syövät myös veden pikkueläimiä ensimmäisien elinviikkojensa aikana.
Vanhin suomalainen rengastettu harmaasorsa on ollut 2 vuotta 10 kuukautta 16 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut brittiläinen, 22 vuotta 4 kuukautta.
Viikon luontokuva -Rantasipi
Kuva: Heikki Junnila Rantasipi pesii lähes koko Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa Japaniin saakka. Suomessa se pesii yleisenä koko maassa
Viikon luontokuva -Mustaviklo
Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Mustaviklo on arktinen lintu, jonka lisääntymisalueisiin kuuluvat Fennoskandia. Lintu talvehtii Välimerellä,
Viikon luontokuva -Punajalkaviklo
Kuva: Heikki Junnila Punajalkaviklolla on kirkkaanpunaiset, lähes muovisen näköiset punaiset jalat ja nokka. Höyhenpeite on ruskeankirjava, sen valkeat alueet yläperässä
Viikon luontokuva Punakuiri
Kuva: Heikki Junnila Punakuiri (Limosa lapponica) on isokokoinen rantalintu. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee syyskuun loppupuolella.
Viikon luontokuva -Suosirri
Kuva: Heikki Junnila Muuttolintu joka talvehtii Afrikassa ja Kaakkois-Aasiassa. Etelänsuosirrit palaavat Suomeen jo huhtikuussa. Jäämeren linnut muuttavat Suomen yli toukokuun
Viikon luontokuva -Metsäviklo
Kuva: Heikki Junnila Metsäviklo on muuttolintu, joka pesii Euroopan ja Aasian subarktisessa ilmastossa ja talvehtii Etelä-Euroopassa, Etelä-Aasiassa ja Afrikassa. Lintulaji
