1. Alkuperä: Pyhä Valpuri
-
Vapun nimi juontaa juurensa 700-luvulla eläneeseen pyhään Valpuriin (Saint Walburga), joka oli englantilainen luostarinjohtaja Saksassa. Häntä kunnioitettiin 1. toukokuuta hänen kanonisaationsa (pyhimykseksi julistamisen) muistoksi.
-
Kristinuskon piirissä vappuyönä (30.4.–1.5.) järjestettiin Valpurinyön juhlia suojelemaan pahoja henkiä vastaan — liittyi siis myös keväiseen siirtymäaikaan ja vanhoihin pakanallisiin uskomuksiin.
2. Kevään juhla ja pakanalliset juuret
-
Euroopassa, varsinkin Keski- ja Pohjois-Euroopassa, toukokuun alku oli jo ennen kristillisiä aikoja kevään juhla: karjan päästämistä laitumille, hedelmällisyyden ja uuden kasvukauden juhlistamista.
-
Suomessa vappu liittyi myöhemmin kansanperinteisiin kuten kevään tuloa juhlistaviin kokkoihin ja kylvökauden alun juhlintaan.
3. Työläisten juhla
-
1800-luvun lopulla vappu sai uuden merkityksen, kun työväenliike otti sen omakseen.
-
Kansainvälisesti 1. toukokuusta tuli työläisten ja työväen oikeuksien päivä: erityisesti 1889 Pariisin sosialistisen kokouksen päätöksellä vappu vakiintui työn juhlapäiväksi.
-
Suomessa ensimmäiset työväen vappumarssit järjestettiin 1890-luvulla. Vappu alkoi liittyä vaatimuksiin mm. työajan lyhentämisestä ja paremmista työoloista.
4. Opiskelijoiden juhla
-
Samoihin aikoihin 1800-luvulla myös opiskelijat, erityisesti ylioppilaat, omaksuivat vapun kevään ja opiskelijayhteisön juhlaksi.
-
Ylioppilaslakkien käyttö vapun aikana alkoi näkyvästi 1800-luvun puolivälin jälkeen ja yleistyi nopeasti.
-
Suomalaiseen vappuperinteeseen kuuluvat yhä mm. ylioppilaslakki, sima, tippaleivät ja erilaiset paraatit ja juhlakulkueet.
5. Nykyajan vappu
-
Suomessa vappu on virallinen juhlapäivä ja vapaapäivä.
-
Se on monikerroksinen juhla: työläisjuhla, opiskelijajuhla, kevään juhla ja yleinen ilonpidon päivä, jossa yhdistyvät sekä vakavat (poliittiset) että iloiset (karnevaalimaiset) elementit.
-
Nykyisin vapun juhlintaan kuuluvat juhlakulkueet, puheet, piknikit, ilmapallot, serpentiini ja siman sekä munkkien nauttiminen.
Kuva: martat.fi
Hyvä muistaa tänäänkin

Kevytyrittäjä ei ole haamu. Hän tekee työtä, maksaa veroja ja luottaa yhteiskuntaan.

Kevytyrittäjä ei ole haamu, vaan tärkeän työn tekijä – mutta laki ei tiedä, kuka hän on Kevytyrittäjyys on Suomessa
Millan mielestä on aina kiva tulla töihin

Tapaan Milla Talosen viihtyisän hurmaavassa Kahvila Kisällissä, joka sijaitsee 1850-luvulla rakennetussa puutalossa aivan Luostarinmäen museokorttelin vieressä Vartiovuorenkadulla Turussa. Milla
Viikon turkulainen Kalervo Väänänen

Saaristomeri pelastuu Väänäsen opein Turun yliopiston rehtorina kymnmenvuotisen uran tehnyt Kalervo Väänänen ei ole jäänyt lepäämään laakereillaan eläköitymisensä jälkeen.
Star Tours -Matkoja vuodesta 1986

Olemme henkilökohtaiseen palveluun ja helppoon asiointiin panostava matkatoimisto. Järjestämme pakettimatkoja ympäri vuoden sekä Suomeen että ulkomaille, aina päivän mittaisista
Muutami asioi ku tapahtus 1.6

🇫🇮 Suomen tapahtumia 1. kesäkuuta: 🔹 1906 – Suomeen säädettiin yleinen ja yhtäläinen äänioikeus (voimaan 1.6.) Vaikka laki