Viikon luontokuva – Keisarinviitta
 
					  Kuva: Heikki Junnila Keisarinviitta on pääsääntöisesti Etelä-Suomen laji, kannan painottuessa voimakkaimmin Kaakkois-Suomeen. Vielä kymmenen vuotta sitten laji oli paikallinen ja
 
					  Kuva: Heikki Junnila Keisarinviitta on pääsääntöisesti Etelä-Suomen laji, kannan painottuessa voimakkaimmin Kaakkois-Suomeen. Vielä kymmenen vuotta sitten laji oli paikallinen ja
 
					  Kuva: Heikki Junnila Töyhtötiainen on 11–13 cm pitkä ja noin 11 g painava lintu, jonka tärkein tuntomerkki on päässä oleva
 
					  kuva: Heikki Junnila Mustarastas pesii rehevissä metsissä, mutta myös ihmisen läheisyydessä puistoissa ja pihoissa. Kannan kasvettua mustarastas on siirtynyt rehevimmistä metsistä
 
					  Kuva: Heikki Junnila Puukiipijän voi tavata poikki Euroopan ja Aasian, Irlannista Japaniin ulottuvalla alueella. Se pesii miltei koko Euroopassa, Suomen
 
					  Kuva: Heikki Junnila Haahka on suolaisen veden lintu, eikä sitä tavata pesivänä makean veden altailla. Saaristossa esiintymisen painopiste on ulko-
 
					  Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen on isona valkoisena lintuna ollut ihmisten kiinnostuksen kohde, ja laji esiintyykin kansanperinteessä ja taideteoksissa. Kalevalaisessa runoudessa puhutaan
 
					  Kuva: Heikki Junnila Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomen kurkikanta on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2004 Suomessa
 
					  Kuva: Heikki Junnila Täysikasvuisen käpytikan pituus on 23–26 senttimetriä ja siipien kärkiväli 38–44 senttimetriä. Se painaa noin 70–105 grammaa. Käpytikka
 
					  Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiviäli 32–36 senttimetriä. Paino on
 
					  Kuva: Heikki Junnila Varmimmin pohjantikan tapaa vanhasta kuusivaltaisesta metsästä, mutta se viihtyy myös metsäpalo- ja tuulenkaatoalueilla, joissa on runsaasti kuollutta