Turun Telakkarannan skeittausolosuhteet paranevat, kun alueelle tuodaan kaksi skeittaukseen soveltuvaa kivipaasia. Ne tulevat Telakkarantaan Turun rullalautailijoiden, Turun alueen rotaryklubien ja Turun kaupungin yhteistyöhankkeena. Loimaan Kiven valmistamat kivipaadet saadaan paikoilleen keväällä 2023.
Telakkarannan skeittiolosuhteiden parantamista on suunniteltu pitkään kaupungin, rotarien ja harrastajien kanssa. Telakkaranta valikoitui kahden kivipaaden paikaksi, koska skeittaajat käyttävät aluetta jo ja se on saavutettavan matkan päässä ydinkeskustasta.
Kivet sijoitetaan Telakkarantaan Aurajoen itärannalle osoitteeseen Kuningatar Margareetan laituri, vanhojen kiskojen väliin lähelle jokisuun ensimmäistä satamanosturia.
– Pitkän työn tuloksena Telakkarannan alueelle ollaan saamassa paremmat skeittausolosuhteet, iloitsevat hankkeen puuhamiehenä olleet turkulaisrotarit Tommi Sundqvist ja Matti Hakoila.
Alueelle tulee kaksi tyylikästä Telakkarannan maisemaan sopivaa kivipaasia. Graniittiset paadet ovat kestäviä ja huoltovapaita. Yhdessä ne muodostavat skeittikokonaisuuden, joka sopii kaiken tasoisille skeittaajille.
Turun rullalautailijoiden yhdistys pitää Telakkarantaa hyvänä skeittipaikkana lähellä keskustaa. Se on lautailijoiden mielestä myös hyvin rajattu, eikä skeittaaminen haittaa siellä liikennettä.
– Telakkarannan kehittäminen skeittaamiselle on hieno osoitus siitä, että avoimella mielellä saadaan aikaiseksi näin hienoja onnistumisia. Iso kiitos kaupungille ja rotareille. Alkukeväästä päästään varmasti jo viettämään avajaisia pienten kisojen merkeissä, sanoo Turun rullalautailijoiden puheenjohtaja Teemu Lönnroth.
Yhteistyöprojektissa Turun kaupunki on osoittanut kivipaasille sopivat paikat, rotarit ovat kustantaneet kivipenkit ja niiden kuljetukset, ja Turun rullalautailijat ovat antaneet asiantuntemuksensa suunnitteluun.
– Haluamme lisätä harrastuspaikkoja eri puolille kaupunkia ja näin edistää erityisesti nuorten hyvinvointia, sanovat hankkeessa aktiivisesti mukana olleet Turun kaupunginvaltuuston puheenjohtaja Mika Maaskola ja liikuntalautakunnan puheenjohtaja Sini Häkkinen.
Telakkaranta ei ole Turun kaupungin virallinen skeittipaikka. Turun kaupunki ylläpitää tällä hetkellä kuutta skeittipaikkaa ja yhtä skeittihallia. Skeittipaikat ovat Ylikylän skeittipaikka, Kupittaan skeittiparkki, Pansion kisapuiston skeittipaikka, Pikkunotkon skeittipaikka, Runosmäen skeittipaikka, Rummunlyöjänpuiston monitoimikenttä sekä Skeittihalli Cube.
Tulevaisuudessa on tarkoitus tuoda siirrettäviä skeittielementtejä eri puolille kaupunkia. Myös olemassa olevia skeittipaikkoja peruskorjataan säännöllisesti. Esimerkiksi Ylikylän skeittipaikkaan odotetaan skeittielementtejä lähiviikkoina ja asukasbudjetista kunnostetaan Pansion kisapuiston skeittipaikka.
– Skeittaus on monille nuorille tärkeä, omaehtoinen ja yhteisöllinen liikuntaharrastus, jonka harrastamiseen kaupungin pitää luoda mahdollisuuksia. Skeittaus saa näkyä katukuvassa, toteaa Turun kaupungin nuorisopalvelupäällikkö Annina Lehtiö-Vainio.
Telakkarannan skeittiprojektia ovat olleet tukemassa Turun alueen rotariklubit, jotka ovat saaneet sille avustusta myös rotaripiiriltä.
– Nuorten hyvinvointi on yksi toimintamme päätavoitteista. Tämä on erinomainen esimerkki laajan ja uudenlaisen yhteistyön voimasta, iloitsee Turun alueen rotarien apulaiskuvernööri Matti Hakoila.
Uutissi Turust 12.5 -ei virallissi mut torellissi

Uutissi Turust. Uutispuristimena Vähä Heikkilä morjens. ooo Turun ratikan suunnittelu vaaj jatkuu ja jatkuu. Sevverran kuulin et maanpualustuksellisist syist
Uutissi Turust 5.5 -ei virallissi mut torellissi

Uutissi Turust. Uutislekkerinä Vähä Heikkilä morjens. ooo Lääkäreitten aika pakkaa menemä lomakkeiren täyttämiseen ja muuhun pyrokratian pyärittämiseen. Yks entinen
Mitä äidille lahjaksi viikon pääst?

❤️ Lämmin ja henkilökohtainen Itse kirjoitettu kirje tai kortti: Kerro, mitä arvostat hänessä. Aito, käsinkirjoitettu viesti koskettaa usein eniten. Valokuvakirja
Vapun vieton historia on monivaiheinen ja se ulottuu pitkälle keskiajalle asti.

1. Alkuperä: Pyhä Valpuri Vapun nimi juontaa juurensa 700-luvulla eläneeseen pyhään Valpuriin (Saint Walburga), joka oli englantilainen luostarinjohtaja Saksassa.
Mämmi ”ilman mitään krumeluureja”

Mämmin historia on yllättävän pitkä ja mielenkiintoinen – se juontaa juurensa jopa keskiajalle, ja mahdollisesti vielä kauemmas. Vaikka nykyisin mämmi
Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli?

Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli? Vaikka pääsiäiseen Suomessa on perinteisesti kuulunut virpomista, pajunkissoja ja mämmiä, on monelle tuttu myös