Kuva: Heikki Junnila
Pensastasku pesii Euroopassa ja Aasiassa, ja talvehtii Afrikassa. Suomessa se pesii koko maassa. Pesimäkantamme suuruus on noin ½ miljoonaa paria. Euroopassa pesii 2–3 miljoonaa paria, joista Britteinsaarilla 15 000 – 20 000 paria.
Kevään ensimmäiset pensastaskut saapuvat Vapun maissa, pääjoukot pari viikkoa myöhemmin. Syysmuutto alkaa elokuun alkupuolella ja päättyy syyskuun lopulla.
Avomaiden lintu. Yleinen jokivarsiniityillä, joutomailla, peltoaukeiden valtaojien varsilla, laitumilla, avosoilla ja hakkuuaukoissa. Viihtyäkseen vaatii laajan aukean, jolloin useampi pari saattaa pesiä lähekkäin. Ei tavallisesti pesi pienillä metsäpelloilla. Muuttoaikoina kaikenlaisilla avomailla, myös ulkosaaristossa, missä se ei pesi.
Pesänrakennus alkaa Etelä-Suomessa toukokuun puolivälissä. Takatalven sattuessa pesintä voi viivästyä viikollakin. Naaras munii 4–8, keskimäärin 6, sinivihreätä munaa korsista ja ruohoista valmistettuun pesään, maahan. Pesä on usein ojanpenkassa tai mättään kupeessa, ja lähes aina hyvin piilotettu. Pesinnän loppuvaiheessa sinne johtaa selvä polku. Naaras hautoo munia 12–14 vrk. Poikaset kuoriutuvat vuorokauden sisällä. Molemmat emot ruokkivat poikasia n. 2 viikkoa. Ne lähtevät maastoon lentokyvyttöminä ja emot huolehtivat niistä vielä pari viikkoa. Pesii vain kerran kesässä.
Pituus 12–14 cm, paino 15–18 g. Koiras on hieman kookkaampi.
Laulu on lyhyt, kuuluva viserrys. Jotkut koiraat ovat taitavia laulajia, jotka liittävät visertelyyn toisten lintulajien matkintoja. Alkukesällä laulaa myös yöllä. Varoitusääni on iskevä ”hyi-tek-tek”.
Vanhojen pensastaskujen sulkasato alkaa heinäkuun toisella viikolla ja päättyy syyskuun alussa. Sen kesto on keskimäärin 54 päivää. Nuoret sulkivat osan ruumiinhöyhenistään heinä–elokuussa.
Vanhin suomalainen rengastettu pensastasku on ollut 5 vuotta 2 kuukautta 23 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin pensastasku.
Viikon luontokuva -Kiuru
Kuva: Heikki Junnila Kiuru (Alauda arvensis) eli leivonen tai leivo on pienikokoinen vaaleanruskea varpuslintu. Tunnusomaisena piirteenä kiurulla on päälaella sijaitseva
Viikon luontokuva -Metso
Kuva: Heikki Junnila Metso (Tetrao urogallus) on metsäkanalintu. Suomen kanalinnuista se on suurin. Koirasmetso on väritykseltään mustan-, ruskean- ja harmaankirjava.
Viikon luontokuva -Tilhi
Kuva: Heikki Junnila Tilhi on tanakka, kottaraisen kokoinen lintu. Sen pituus on 18–20 senttimetriä ja siipiväli 32–36 senttimetriä. Paino on
Viikon luontokuva -Pyy
Kuva: Heikki Junnila Pyy on pieni kyyhkyn kokoinen metsäkanalintu. Se on noin 34–39 cm pitkä ja painaa noin 250–450 grammaa.
Viikon luontokuva -Viherpeippo
Kuva: Heikki Junnila Viherpeippo pesii metsiköissä ja puistoissa ja se on hyvin sopeutunut kulttuurimaisemaan ja hyötyy selvästi talviruokinnasta. Pesiviä pareja
Viikon luontokuva -Harakka
Kuva: Heikki Junnila Harakan suomenkielinen nimi on balttilaisperäinen, ja nimi on suomessa vanha ja vakiintunut. Keuruulla harakasta käytettiin myös nimeä
