Viikon turkulainen – Åke Tott

 

Pohjolan lumiaura oli hurja mies

Nyt, kun Kaarina Maununtyttären hauta on ollut arkeologisen huomion kohteena, on paikallaan nostaa viikon turkulaiseksi myös sisarenpoika, joka on pätevöitynyt turkulaiseksi lepäämällä holvissaan tuomiokirkossamme pian neljä vuosisataa.

Åke Tott, Erik XIV:n ja Kaarina Maununtyttären tyttären  Sigridin poika, oli hurja mies. Moniin Ruotsin suurvalta-ajan taisteluihin osallistunut Tott sai itseltään kuningas Kustaa II Adolfilta näyttävästi aatelisarvon joukkojen edessä, kun oli johtanut Turusta Puolan sotaan lähteneet hakkapeliittansa raivoisasti päin monta kertaa suurempaa puolalaisjoukkoa Grebinissä vuonna 1627 ja onnistunut näin saaaroksista murtautumalla ratkaisemaan taistelun kulun. ”Pohjolan lumiaura” oli nimike, joka tuon uroteon jälkeen liitettiin Tottiin.

Sotilaan elämä 1600 -luvun taistelukentillä oli ankaraa, vaikka upseerit tietysti saivat monenlaista palvelua kenttäoloissakin. Åke Tott oli jo 42 -vuotiaana vuonna 1642 sotainvalidi ja monin  tavoin raihnas mies.. Hän kuoli verensyöksyyn kartanossaan Eurajoella. Hautajaisista Turussa tuli spektaakkeli. Tott haudattiin ensimmäisen puolisonsa, turkulaisen Sigrid Bielken rinnalle Tott -suvun hautakammioon. Surusaattoa on kerrottu seuranneen peräti neljä 120 miehen vahvuista komppaniaa, suuri joukko katedraalikoulun oppilaita, ylioppilaita ja peräti 52 papin saattue, puolet Suomen silloisesta papistosta. Peter Schulzin kolmekymmentä vuotta myöhemmin veistämä marmorinen hautamuistomerkki oli aikansa komeimpia.

Näytä kaikki yritykset