Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia.
Paavo loi pikabaanan
Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä lenkille. Turussa voi pimeyttä pakoilla hölkkäämällä urheilupuistoa kiertävällä Karikon lenkillä, joka on mukavasti valaistu. Hikeen päästyä voi muistella kiitollisuudella lenkille nimensä antanutta Paavo Karikkoa, Suomen ensimmäistä kunnmallista urheiluohjaajaa ja tarunhohtoista valmentajaa.
Paavo Karikko syntyi Keuruulla vuonna 1903, osallistui vapaussotaan vain 15 -vuotiaana ja oli kaverinsa Urho Kekkosen tapaan kiihkeän heimohengen elähdyttämä Akateemisen Karjalaseuran jäsen. Lakitieteen opinnot jäivät srjään, kun urheilu vei miehen mennessään. Karikko toimi ohjaajana Pajulahdenn opistossa, oli Suomen Urheiluliiton yleisurheilun päävalmentaja ja liiton johtokunnan jäsen. Kausi Turun kaupungin palveluksessa alkoi vuonna 1938 ja jatkui yli kolmen vuosikymmenen ajan. Taukoa tuli jatkosodan aikana, silloin Karikko järjesti rintamajoukoille vuosittaiset Karhumäen yleisurheilukisat.
Yksi Paavo Karikon intohimoista Turussa oli urheilupuiston radan kehittäminen maailman nopeimmaksi mainituksi juoksubaanaksi. Tavanomaista hiilimurskaa joustavampi ja kestävämpi radan pinta syntyi, kun Karikko löysi ryyneiksi kuivunutta savea, johon hän yhdisti vetureiden koksipölyä. Sekoitus sidottiin jäteöljyllä.Karikko teki merkittäviä ponnistuksia Turun urheiluelämän kehittämiseksi myös kilpaurheilun ulkopuolella. Karikon lenkki juontaa juurensa 1950-luvulle, jolloin hän alkoi pitää kaikelle kansalle avoimia sunnuntailenkkejä Urheilupuistossa.
Kirjailijakin Paavo Kariikko oli. Hänen Paavo Nurmi elämäkertansa syntyi ilman suurjuoksija -kaiman myötävaikutusta. On sanottu, että käreä Nurmi ei antanut anteeksi Karikolle, joka valmentajana oli tullut moitiskelleeksi Nurmen treenausmetodeja.
Paavo Karikko kuoli Turussa vuonna 1978.
Viikon turkulainen Ville Viitanen
Ville Viitasen juhlaseminaari Meri-Karinassa oli onnistunut tilaisuus. Se sai päivänsankarin ilmeen muikeaksi. Viisikymppisellä Villellä on omat saappaat Kun Ville
Viikon turkulainen Panu Routila
Patrian pomolla on viininenääkin Turussa syntynyt ja Turun kauppakorkekoulussa maisterinpaperinsa suorittanut Turun kauppakamarin hallituksen puheenjohtaja Panu Routila kelpaa vallan
Viikon turkulainen Heino Nyyssönen
Heino tuntee muuttuvan Unkarin Valtio-opin yliopistolehtori, politiikantutkija ja tietokirjailija Heino Nyyssönen on ollut viime päivinä suosittu asiantuntinja mediassa eikä
Viikon turkulainen Kaarle Knuutinpoika
Kaarle ei paljon uida ehtinyt Turku oli Kaarle Knuutinpojalle tärkeä paikka, vaikka tuskin hän täällä paljon uida polskutteli. Onhan
Viikon turkulainen Seppo Mäkinen
Sepon käsi ei vapise Sata vuotta on komea ikä mille tahansa järjestölle. Tällä viikolla tuon rajapyykin saavutti Turun Seudun
Viikon turkulainen – Åke Tott
Pohjolan lumiaura oli hurja mies Nyt, kun Kaarina Maununtyttären hauta on ollut arkeologisen huomion kohteena, on paikallaan nostaa viikon
