Paavo Karikko tutkailemassa juoksijan polvia Pajulahden urheiluopistolla ennen Helsingin olympialaisia.
Paavo loi pikabaanan
Pimeässä marraaskuisessa illassa voi olla tympeää lähteä lenkille. Turussa voi pimeyttä pakoilla hölkkäämällä urheilupuistoa kiertävällä Karikon lenkillä, joka on mukavasti valaistu. Hikeen päästyä voi muistella kiitollisuudella lenkille nimensä antanutta Paavo Karikkoa, Suomen ensimmäistä kunnmallista urheiluohjaajaa ja tarunhohtoista valmentajaa.
Paavo Karikko syntyi Keuruulla vuonna 1903, osallistui vapaussotaan vain 15 -vuotiaana ja oli kaverinsa Urho Kekkosen tapaan kiihkeän heimohengen elähdyttämä Akateemisen Karjalaseuran jäsen. Lakitieteen opinnot jäivät srjään, kun urheilu vei miehen mennessään. Karikko toimi ohjaajana Pajulahdenn opistossa, oli Suomen Urheiluliiton yleisurheilun päävalmentaja ja liiton johtokunnan jäsen. Kausi Turun kaupungin palveluksessa alkoi vuonna 1938 ja jatkui yli kolmen vuosikymmenen ajan. Taukoa tuli jatkosodan aikana, silloin Karikko järjesti rintamajoukoille vuosittaiset Karhumäen yleisurheilukisat.
Yksi Paavo Karikon intohimoista Turussa oli urheilupuiston radan kehittäminen maailman nopeimmaksi mainituksi juoksubaanaksi. Tavanomaista hiilimurskaa joustavampi ja kestävämpi radan pinta syntyi, kun Karikko löysi ryyneiksi kuivunutta savea, johon hän yhdisti vetureiden koksipölyä. Sekoitus sidottiin jäteöljyllä.Karikko teki merkittäviä ponnistuksia Turun urheiluelämän kehittämiseksi myös kilpaurheilun ulkopuolella. Karikon lenkki juontaa juurensa 1950-luvulle, jolloin hän alkoi pitää kaikelle kansalle avoimia sunnuntailenkkejä Urheilupuistossa.
Kirjailijakin Paavo Kariikko oli. Hänen Paavo Nurmi elämäkertansa syntyi ilman suurjuoksija -kaiman myötävaikutusta. On sanottu, että käreä Nurmi ei antanut anteeksi Karikolle, joka valmentajana oli tullut moitiskelleeksi Nurmen treenausmetodeja.
Paavo Karikko kuoli Turussa vuonna 1978.
Viikon turkulainen Heikki Martikainen
Hessu kiitti ja kumarsi Yksi luku turkulaista ravintolahistoriaa kirjoitettiin loppuun, kun vuonna 1967 perustettu Brahen kellari sulki ovensa. Ravintoloitsija
Viikon turkulainen Eero Harkke
Kuvateksti: Eero Harkke. Tekoälyn vanhasta mustavalokuvasta parantelema otos. Harkken veljekset loivat legendan Jotkin tuotemertkit kasvavat elämää suuremmiksi ja niistä tulee
Viikon turkulainen – Miro Varjonen
Miro Varjonen hylkäsi bensankäryn Turkulaisen moottoriurheilun historiassa on monia isoja tähtiä Rauno Aaltosesta Jarno Saariseen. Uusia mestareita syntyy, kun
Ulla Korpelan monta elämää
Äskettäin vähän isompia syntäreitään juhlineella Ulla Korpelalla on ollut monipolvinen elämä. Kotiseutu on vaihdellut ympäri maata pohjamaalta Savoon, Karjalaan,
Viikon turkulainen Rauno Ruoho
Kuvateksti: Rauno Ruoho ja Seela Merikoski painavat pitkää päivää. Kuva: Nova Talent Rane tuntee suuruuden ekonomian Kapinavuonna 1918 perustivat Kaarlo
Viikon turkulainen Jukka Hyönä
Hyönä tietää, mitä lukiessa tapahtuu Lukeminen saattaa tuntua tavanomaiselta toiminnalta, mutta kun sukeltaa hieman syvemmälle lukemisprosessiin, avautuu kiehtovia näköaloja.
