Kuva: Heikki Junnila
Kuovi eli vanhalta nimeltään isokuovi (Numenius arquata) on Euroopan suurin kahlaajalaji. Tämä varhain palaava muuttolintu esiintyy myös Suomessa. Siihen liittyy sananlasku: ”Kun sä kuulet kuovin äänen, älä mene järven jäälle.” Kuovi on Etelä-Pohjanmaan maakuntalintu.
Kuovit talvehtivat Länsi-Euroopan rannikoilla. Kevätmuutto on huhtikuussa. Naaraiden syysmuutto alkaa jo touko–kesäkuussa, sillä koiras hoitaa yksin poikaset. Koiraat ja nuoret kuovit muuttavat heinä–elokuussa. Pari talvihavaintoa on tehty ulkosaaristossa. Kuovi on vähentynyt laajasti Euroopassa, ja sen uhanalaisuusluokka on siirretty elinvoimaisesta silmälläpidettäväksi. Isokuovin löytää varmimmin kesantopelloilta ja kosteilta niityiltä. Muuttoaikoina kuovit viihtyvät myös järvien rannoilla, ja toisinaan jopa taajamissa nurmikoilla.
Kuovi munii neljä munaa huhti-toukokuussa. Molemmat emot hautovat, mutta enimmän aikaa vain toinen on paikalla. Hautomisen loppuvaiheessa näkee molempia emolintuja useammin pesän läheisyydessä.
Ihmisen lähestyessä pesäpaikkaa emo tekee harhautusliikkeitä juoksemalla poispäin pesältä ja jättäytymällä näkyville. Toisinaan hautova kuovi luottaa niin paljon hyvään suojaväriinsä, että se pyrähtää lentoon vasta pesää lähestyvän ollessa vain kymmenen metrin etäisyydellä. Kuoriuduttuaan poikaset lähtevät pesästä jo parin päivän kuluttua. Ne oppivat lentämään kuuden tai seitsemän viikon ikäisinä. Suojellakseen poikasia emot saattavat käyttäytyä hyökkäävästi lentämällä lähestyvää tunkeilijaa kohti.
Kuovin ravintoa ovat hyönteiset, lierot, äyriäiset ja marjat. Kuovi on kahlaaja, joten se hankkii ravintonsa matalasta vedestä ja rannasta.
Vanhin suomalainen rengastettu kuovi on ollut 29 vuotta, 11 kuukautta ja 29 päivää vanha. Euroopan vanhin on ruotsalainen kuovi, 31 vuotta ja kuusi kuukautta.
Viikon luontokuva -Peltopyy
Kuva: Heikki Junnila Peltopyy eli vanhoilta nimiltään turkinpyy ja peltokana (Perdix perdix) on fasaanin sukuinen kanalintulaji. Peltopyy on tanakka kanalintu,
Viikon luontokuva -Pikku-uikku
Kuva: Heikki Junnila Pikku-uikku (Tachybaptus ruficollis) on Euroopan pienin uikkulintu. Suomessa se on erittäin vähälukuinen pesimälaji. Pikku-uikku on vesilinnuksi hyvin
Viikon luontokuva -Vihervarpunen
Kuva: Heikki Junnila Suomessa vihervarpunen on pääasiassa muuttolintu ja se talvehtii Länsi- ja Etelä-Euroopassa. Joinakin talvina osa talvehtii Suomessakin,
Viikon luontokuva -Korppi
Kuva: Heikki Junnila Korppi eli kaarne (Corvus corax) on suurikokoinen musta varisten heimoon kuuluva lintu. Täysikasvuisina korpit ovat 55–70 senttimetrin
Viikon luontokuva -Harmaapäätikka
Kuva: Heikki Junnila Harmaapäätikka (Picus canus), jota aiemmin kutsuttiin harmaatikaksi, Euraasiassa laajalla alueella esiintyvä harmaapäinen tikkalaji. Harmaapäätikan selkäpuoli on harmahtavanvihreä,
Viikon luontokuva -Pikkutikka
Kuva: Heikki Junnila Pikkutikka (Dryobates minor) on tikkojen heimoon kuuluva pieni lintu, joka esiintyy luonnonvaraisena myös Suomessa. Pikkutikan pituus on
