Miten saan kuituja tarpeeksi ravinnossa päivittäin?
Runsas kuitupitoisuus on monesti laadukkaan ja terveellisen ravintoaineen mittari. Kuitujen saantia on helpointa lisätä suosimalla täysjyväviljatuotteita, sillä niissä on aina kuitua paljon. Muun muassa ruisleipä sisältää paljon liukenemattomia ja suolistomikrobistolle hyödyllisiä kuituja, kun taas kaura- ja ohrapuuro ovat erinomaisia beetaglukaanin lähteitä. Suomalainen ruokavalio on siis luonnostaan melko kuitupitoinen, mutta saatamme monesti suosia ruoka-ainevalinnoissa valintoja, jotka ovat pitkälle prosessoituja, sillä ne saattavat tuntua suussa miellyttävämmältä ja niitä on helpompi syödä. Ruisleivän sijasta voi käyttää myös 100 % kaurasta valmistettuja leipiä, jotka sopivat erityisesti mahavaivoista kärsiville monesti paremmin.
Palkokasvit ovat paitsi ekologinen ja edullinen, myös runsaskuituinen vaihtoehto. Pavuissa, linsseissä ja herneissä on kuidun lisäksi myös reilusti hyvälaatuista proteiinia.
Maustamattomat pähkinät ja erityisesti siemenet ovat kaivattu monipuolinen ja terveellinen lisä ruokavalioon. Esimerkiksi chian- tai pellavansiemenet edistävät myös verensokerin hallintaa. Muista kuitenkin, että näitä öljykasvien siemeniä voi käyttää vain ruokalusikallisen päivässä. Siemenistä ja pähkinöistä saa kuidun lisäksi myös pehmeitä rasvoja ja proteiinia. Pähkinöitäkin tulee käyttää maltilla ettei energiansaanti huomaamatta nouse liian suureksi. Kourallinen pähkinöitä päivässä välipalana on sopiva määrä.
Monet kasviproteiinit ovat myös samalla erinomaisia kuidun lähteitä.
Kasvikset, marjat ja hedelmät ovat hyviä kuitujen lähteitä, mutta yksistään niistä riittävää määrää on vaikeaa saada täyteen. Puoli kiloa kasviksia, marjoja ja hedelmiä syömällä voi saada n. 10 g kuitua, kun päivätavoite terveille ihmisille on 25-35 g.
Omaa kuidunsaantiaan voi arvioida esimerkiksi leipätiedotuksen kuitutestillä.
Mämmi ”ilman mitään krumeluureja”
Mämmin historia on yllättävän pitkä ja mielenkiintoinen – se juontaa juurensa jopa keskiajalle, ja mahdollisesti vielä kauemmas. Vaikka nykyisin mämmi
Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli?
Mistä ne pääsiäispuput oikein tuli? Vaikka pääsiäiseen Suomessa on perinteisesti kuulunut virpomista, pajunkissoja ja mämmiä, on monelle tuttu myös
4 vinkkiä kauniin kevätpäivän viettoon
1. Lyhyt luontoretki tai kävely lähimetsässä Kevään merkit – lintujen laulu, silmuja pukkaavat puut ja kirkastuva valo – piristävät
Yrityskyläs – Eve the Creator
Ulvilasta Australian kautta Liedon perälle. Tapaan Eveliina Sillanpään, kotoisasti Even, konttorissaan Turun keskustassa. Konttori on yhteistyötila, jossa toimii myös muita
Osallistu ja voita mahtava Brunssi kahdelle.
https://www.facebook.com/photo/?fbid=1150525413538597&set=a.659858589271951 Arvotaan10.4. Klikkaa linkkiä ja osallistu
