Anders Lexell teki Uranuksesta planeetan
Tuore tähtitiedeuutinen kertoo, että planeetta Uranukselta on löydetty uusi kuu. Suoritus on hämmästyttävä, sillä matkaa maasta Uranukseen on liki kolme miljoonaa kilometriä ja löydetty kuu on pikkiriikkinen, halkaisijaltaan vain kahdeksan kilometriä. Nykyaikaisilla valtavilla teleskoopeilla ja uskomattomaan tarkkuuteen yltävillä kuvankäsittelymenetelmillä tuo löytö kuitenkin onnistui. Sitä uutisessa ei erikseen mainittu, että hän, jonka ansiosta tiedetään, että Uranus on aurinkoa kiertävä planeetta eikä kaukainen tähti, on turkulainen. Turust -sivuston kunnia-asia onkin siis asiaa korostaa ja nimeämme täten Andres Johan Lexellin viikon turkulaiseksi.
Lexell syntyi Turussa kultaseppäperheeseen vuonna 1740, suortitti opintonsa Turun akatemiassa ja työskenteli sitten pitkään Pietarin akatemian tähtitieteen professorina. Mittavan uransa ansiosta Lexell on toisinaan mainittu jopa Suomen kaikkien aikojen suurimmaksi suomalaiseksi tiedemieheksi. Kun William Herschell vuonna 1781 onnistui kaukoputkellaan löytämään Uranuksen, pystyi Lexell havaintojen perusteella laskemalla osoittamaan, että tämä kaasujättiläinen on planeetta, jolla on säännöllinen kiertorata. Ja huomasi Lexell senkin, että Uranuksen kiertoradassa on pieni häiriö. Hän päätteli, että häiriön täytyy aiheutua toisesta planeetasta. Lexellin päätelmä osoittautui oikeaksi, kun planeetta Neptunus yli sata vuotta Lexellin syntymän jälkeen vuonna 1846 löydettiin.
Johan Lexelliä on kunnioitettu nimeämällä hänen mukaansa yksi maan kuun kraatereista, yksi komeetta ja yksi asteroidi. Uranuksen kuut on tähän asti nimetty Shakespearen henkilöiden mukaan, joten Lexell tuskin tulevaisuudessa kiertää Uranusta.
Viikon turkulainen Anders Blom
Blom ei palanne Pietariin Kun Anders Blom vielä varusmiesikäisenä tuli valittua Kokoomuksen nuorten liiton puheenjohtajaksi Ilkka Kanervan jälkeen, hän
Viikon luontokuva -Rusakko
Kuva: Heikki Junnila Rusakko eli peltojänis (Lepus europaeus) on jäniseläimiin kuuluva laji, joka esiintyy alkuperäisenä Euroopassa ja Aasian länsiosissa. Sitä
Mikko Ketonen on poissa
Mikko Ketonen ei ehtinyt nähdä vuoden vaihtumista, kutsu suureen tuntemattomaan tuli vuoden 2025 viimeisinä tunteina. Mielikuvitukseni lentää 1950-luvulle, aikaan
Viikon turkulainen Niilo Näsänen
Turun Munan perustaja tukee syövän tuitkimusta Alkavan vuoden 2026 aikana voidaan muistella yhtä turkulaista satavuotiasta yritystä, jonka tarina liittyy
Viikon luontokuva -Lumikko
Kuva: Heikki Junnila Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on
Viikon turkulainen DK 208
DK 208 on lajinsa viimeinen Tänään, kun julkisuudelle esiteltiin Suomen ilmavoimien ensimmäinen F 35 -hävittäjä, tunnusta JF-501 kantava kunnioitusta
