Venäjää paennut Pietari on orapihlajan isä.
Jos teillekin kävi niin, että alunperin aidaksi istutettu orapihlaja on valtaamassa tonttia ja tuntuu, että tuota pirulllista piikkisikaa ei saa millään torjuttua, voitte syyttää asiasta tämän viikon turkulaista, Pietari Kalmia.
(1716 -1799) Pehr Kalm oli kasvitieteilijä, joka toi tutkimusmatkoiltaan Turkuun kymmenittäin lajeja, joiden kasvattamista alettiin kokeilla kasvitieteellisissä puutarhoissa, ensin Hirvensalon Sipsalossa, sitten Aurajoen rannassa nykyisen Sibelius-museon vaiheilla. Useimmat kasvatuskokeiluista menivät mönkään, mutta orapihlaja juurtui. Toinen Suomessa viihtyvä Kalmin tuoma tulokas on vähemmän aggressiivinen. Villiviini koristaa Turunkin seudulla muistona tästä uranuurtajasta satojen talojen julkisivua.
Korsnäsin kappalaisen poikana syntynyt Kalm oli niitä, joiden perhe joutui 1700 -luvun alussa pakenemaan Venäjän aggressiota. Sitä ei kutsuttu sotilaalliseksi erikoisoperaatioksi vaan Isoksi Vihaksi. Rauhan tultua perhe palasi Suomeen, Kalm aloitti opintonsa Turun akatemiassa vuonna 1735. Viisi vuotta myöhemmin hän oli jo Uppsalassa kasvitieteen suurmiehen Carl Linnen työtoverina. Tämän kannustamana Kalm teki laajoja tutkimusmatkoja ympäri maailmaa, Amerikan mantereelle saakka.
Kun Turun akatemiaan perustettiin luonnonhistorian ja talousopin oppituoli vuonna 1747, professoriksi nimitettiin Kalm. Siinä hommassa hän oli tuon hyödyn aikakaudeksi kutsutun ajan keskeisin akateeminen hahmo Turussa. Kalm oli myös Piikkiön ja Maarian seurakunnan kirkkoherra. Pappiloista tuli tuon ajan koulutuskeskuksia, niistä levitettiin Jumalan sanan lisäksi muun muassa monenlaista puutarhanhoidollista tietoa pitäjien pienempiinkin taloihin. Ja sitä orapihlajaa.
Kuva: Art by Rebecca Horwitt
Viikon turkulainen – Miro Varjonen
Miro Varjonen hylkäsi bensankäryn Turkulaisen moottoriurheilun historiassa on monia isoja tähtiä Rauno Aaltosesta Jarno Saariseen. Uusia mestareita syntyy, kun
Ulla Korpelan monta elämää
Äskettäin vähän isompia syntäreitään juhlineella Ulla Korpelalla on ollut monipolvinen elämä. Kotiseutu on vaihdellut ympäri maata pohjamaalta Savoon, Karjalaan,
Viikon turkulainen Rauno Ruoho
Kuvateksti: Rauno Ruoho ja Seela Merikoski painavat pitkää päivää. Kuva: Nova Talent Rane tuntee suuruuden ekonomian Kapinavuonna 1918 perustivat Kaarlo
Viikon turkulainen Jukka Hyönä
Hyönä tietää, mitä lukiessa tapahtuu Lukeminen saattaa tuntua tavanomaiselta toiminnalta, mutta kun sukeltaa hieman syvemmälle lukemisprosessiin, avautuu kiehtovia näköaloja.
Viikon turkulainen Alisa Launonen
Alisa on nopea, kestävä ja voimakas. Toistaiseksi nuorimmaksi Viikon turkulainen -sarjassa esitellyksi henkilöksi pääsee tällä viikolla naantalilainen. Pätevöitymisen turkulaiseksi
Viikon turkulainen Car Göran ”Calle” Hagström
Calle Hagströmilla on surun vuosi Kauppaneuvos Car Göran ”Calle” Hagströmillä on ollut surullinen kevätkesä. Pitkän uran useiden menestyneiden yritysten
