Vastentahtoinen turkulainen loi käsitteen ”kreivin aika”
”Mää olin maassen jaa munssen hyvin tyytyväine” lukee, ruotsin kielellä tosin, Turun tunnetuimman patsaan jalustassa. Kreivi Per Brahe asui Turussa vain silloin tällöin toimiessaan kahteen otteeseen Suomen kuvernöörinä 1600 -luvun puolivälissä, mutta turkulaiseksi me hänet yhtä kaikki mielellään omimme. Näin siitä huolimatta, että Brahe otti virkansa vastaan kovinkin vastentahtoisesti. Hän oli sivistynyt ja laajasti Euroopassa matkustellut kosmopoliitti, jonka mielestä Pohjanlahden itäpuolin oli villiä takapajulaa. Kun valtaneuvosto painosti, oli Turkuun kuitenkin muutettava. Juhana herttuan ajoista rapistunutta linnaa remontoitiin mukavammaksi asua ja niin Pietari ja hänen topakka vaimonsa Kristina Stenbock asettuivat taloksi marraskuun 11. päivänä vuonna 1637. Kun täällä kerran oltiin, pani Brahe toimeksi. Hän alkoi toteuttaa Suomen olojen parantamiseksi ohjelmaa, jossa tärkeää oli elinkeinojen kehittämiseen, verotuksen tehostamiseen, oikeudenhoidon kohentaminen ja armeijan vahvistaminen. Myös koulutus- ja sivistysoloja alettiin kirittää. Brahe vaati virkamiehiltään pätevyyttä ja asetti jopa kuulumattoman vaatimuksen: heidän tuli osata suomea. Tutustuakseen koko maahan teki Brahe laajan maakuntakierroksen. Sen kokemukset olivat osittain järkyttäviä. Brahe kauhisteli:
”Rahvaan tavat ovat sellaisia, ettei se suuresti pidä väliä omistaa enempää kuin minkä kohta voi panna poskeensa. Laiskuus ja juoppous kasvavat päivä päivältä, etenkin juominen, mikä johtuu etupäässä tupakan liian aikaisesta ja ylellisestä nauttimisesta…
Niin tomera Brahe oli toimissaan ja niin pitkälle kantaneita hänen toteuttamasa uudistukset, että vielä yli 400 vuotta myöhemmin käytetään sanontaa ”kreivin aika”, kun tarkoitetaan onnekasta ja hyvää hetkeä.
Pietari Brahe oli paitsi hyvä hallintomies, myös melkoinen herkkusuu, niin kuin ulkomuodostakin voi päätellä Hän muun muassa keräsi mielestään hyviä reseptejä. Yksi suuri suosikki oli omenapiiras.
Avainsanat: #historia
Kaupankäyntiä
”1600-luvun Turussa kauppaa käytiin keskiaikaiseen tapaan torilla. Aurajoen varressa myytiin veneistä muun muassa viljaa, kalkkia, sillejä, hylkeenrasvaa, kuparia ja rautaa.
5 – Turun palo
Turun palo alkoi Hellmannin talon katolta syyskuun 4. päivänä 1827. Turun palossa paloi 2345 rakennusta.
19 – Kummalt puolelt jokke?
Kummalt puolelt jokke? Siin o hyvä kysymys!
Turun paloi -Vilkkimäen meijeri Liedossa oli murheellinen tarina
Turun paloi -Keisvuori ja J.L Runeberg
Liedon Keisvuori liittyy J.L Runebergin varhaiseen elämään.
Turun paloi -Lieto yritysystävällinen kaupunki
Mietteitä kaupunkien yritysystävällisyydestä.
