Vackra Adolf, Siiranmäen sankari
Arvostetuin suomalaisupseeri Mannerheimin jälkeen on Kakskerrassa eläkepäivänsä viettänyt Adolf Ehrnrooth.
Ylen järjestämässä ”Suuret suomalaiset” -äänestyksessä Ehrnrooth sijoittui kärkeen heti marskin ja kahden presidentin jälkeen.
Kansansuosio kasvoi vasta sotien ja ansiokkaan aktiiviupseerin uran jälkeen, kun ärrää persoonallisesti sorauttanut kenraali leimautui sotaveteraanien ensimmäiseksi puolustajaksi ja sen ajan tunnukseksi, jona sotilaskunniasta ja maanpuolustuksesta saattoi jälleen puhua ääneenkin leimautumatta ”neuvostovastaiseksi”.
Nuoruudessaan ällistyttävän komeaksi kuvattu Ehrnrooth sai upseeritovereilta lempinimen Vackra Adolf – kaunis Aatu. Ulkonäöstä ja olympialaistason ratsastusurheilijuudesta ei ollut haittaa, kun Aatu kävi kosimassa Tanskan hovissa. Ihan prinsessaa hän ei saanut, mutta häikäisevän hovineidon kuitenkin. Karin ja Adolf olivat Kakskerran kotinsa tienoilla tavallisia kyläläisiä, osallistuivat aktiivisesti yhdistystoimintaan ja koululaisten vanhempien yhteisiin rientoihin.
Sotilaana Ehrnrooth muistetaan erityisesti niiden parin hurjan päivän ansiosta, joina venäläisten suurhyökkäystä onnistuttiin kesäkuun 1944 puolivälissä viivästyttämään Siiranmäen harjulla, samalla hankittiin aikaa uusiin puolustusasemiin siirtymistä varten. Tuossa tappeluksessa kaatui tuhat suomalaista ja 5000 venäläistä. Hyökkääjät menettivät 21 panssarivaunua. Niistä kahdeksan tuhosi uudella aseella, panssarinyrkillä, sotamies Eero Seppänen. Seppänen sai Mannerheim -ristin ja niin sai myös Ehrnrooth. Ehrnroothin lanseeraama sanonta ”suomalaista sotilasta johdetaan edestä” liittyy noihin päiviin.
Kansansuosiosta kertovat lukuisat kaskut, joita Ehrnroothiin liitetään. Yhden sellaisen mukaan hän kerran talvisodan aikaan liukastui ja taittoi jalkansa. Kun hän soitti kotiin kertoen olevassa sairaalassa, kysyi kauhistunut äitimuori:
-Voi Adolf, oletko Sinä haavoittunut?
-Ei mamma, minä olen kaatunut.
Avainsanat: #talvi
Viikon luontokuva -Rusakko
Kuva: Heikki Junnila Rusakko eli peltojänis (Lepus europaeus) on jäniseläimiin kuuluva laji, joka esiintyy alkuperäisenä Euroopassa ja Aasian länsiosissa. Sitä
Mikko Ketonen on poissa
Mikko Ketonen ei ehtinyt nähdä vuoden vaihtumista, kutsu suureen tuntemattomaan tuli vuoden 2025 viimeisinä tunteina. Mielikuvitukseni lentää 1950-luvulle, aikaan
Viikon turkulainen Niilo Näsänen
Turun Munan perustaja tukee syövän tuitkimusta Alkavan vuoden 2026 aikana voidaan muistella yhtä turkulaista satavuotiasta yritystä, jonka tarina liittyy
Viikon luontokuva -Lumikko
Kuva: Heikki Junnila Lumikko (Mustela nivalis) on pienin näätäeläin. Pienuus mahdollistaa saalistamisen myyrien lumeen kaivamissa koloissa. Lumikon lähisukulainen on
Viikon turkulainen DK 208
DK 208 on lajinsa viimeinen Tänään, kun julkisuudelle esiteltiin Suomen ilmavoimien ensimmäinen F 35 -hävittäjä, tunnusta JF-501 kantava kunnioitusta
Viikon luontokuva -Urpiainen
Kuva: Heikki Junnila Urpiainen (Acanthis flammea) on pieni siemensyöjälintu, joka syksyisin ja talvisin esiintyy joskus suurissakin parvissa. Urpiaisen pituus on
