Kuva: Heikki Junnila
Nuolihaukka (Falco subbuteo) on jalohaukkoihin kuuluva pieni, nopea petolintu.
Nuolihaukka pesii Euraasiassa, Kamtšatkaa ja Japania myöten. Euroopan unionissa pesii 41 000–74 000 paria, joista Suomessa 2 500–3 200 paria. Suomessa sitä tavataan Etelä- ja Itä-Suomessa Rovaniemelle saakka; pohjoisempana sen paikan vie pienempi ampuhaukka. Nuolihaukka talvehtii trooppisessa Afrikassa. Keväällä ensimmäiset muuttajat saapuvat huhtikuun lopulla, pääosa toukokuun aikana. Syysmuutto tapahtuu elo–syyskuussa. Nuolihaukka pesii valoisissa metsissä, usein rantojen ja saarien harvoissa männiköissä. Saalistelee järven- ja merenlahdilla, peltoaukeilla ja rannoilla. Lajia esiintyy myös metsämaiden reunoilla ja pelloilla. Nuolihaukka rakentaa pesänsä korjailemalla jonkun muun, esimerkiksi variksen, vanhaa pesää. Nuolihaukka voi myös asettautua pesimään ihmisen rakentamaan tekopesään. Se tekee 2-4, yleensä 3, vaaleaa munaa. Haudonta on pääasiassa naaraan huolena, ja kestää noin kuukauden. Poikaset lähtevät pesästä noin kuukauden ikäisinä, ja itsenäistyvät runsaan kuukauden päästä. Sukukypsä 2-vuotiaana.
Nuolihaukka on taitava ja nopea lentäjä, ja nappaa jopa pääskysiä lennosta. Se syö myös isoja hyönteisiä kuten sudenkorentoja. Poikasia ruokitaan pääasiassa pikkulinnuilla.
Nuolihaukalla on tummanharmaa selkä ja siivet, valkea leuka, tumma ”kypärä ”päässä. Vatsapuoli valkoruskeapilkullinen. Sillä on punertavat ”alushousut” jotka näkyvät linnun istuessa. Nuoret yksilöt ovat ruskeampia.
Pituus 28–31 cm, siipien kärkiväli 75–80 cm, koiraan paino 150–200 g, naaraan paino 230–340 g.
Vanhin suomalainen rengastettu nuolihaukka on ollut 7 vuotta 8 kuukautta 30 päivää vanha. Euroopan vanhin on ollut saksalainen 14 vuoden 1 kuukauden ikäinen yksilö.
Viikon luontokuva Sinirinta
Kuva: Heikki Junnila Sinirinta (Luscinia svecica) on koristeellisen näköinen pieni lintu. Sinirinta on 13–15 cm pitkä. Koiraalla on sininen kurkkulappu, jonka
Viikon luontokuva -Valkoposkihanhi
Kuva: Heikki Junnila Suomessa ensimmäinen pesintä löydettiin Inkoon saaristosta vuonna 1981, ja kantaa on sen jälkeen lisätty istutuksilla eläintarhoista, kuten
Viikon luontokuva -Rantasipi
Kuva: Heikki Junnila Rantasipi pesii lähes koko Euroopassa ja suuressa osassa Aasiaa Japaniin saakka. Suomessa se pesii yleisenä koko maassa
Viikon luontokuva -Mustaviklo
Kuva: Heikki Junnila Mustaviklo (Tringa erythropus) on pilkullinen kahlaaja. Mustaviklo on arktinen lintu, jonka lisääntymisalueisiin kuuluvat Fennoskandia. Lintu talvehtii Välimerellä,
Viikon luontokuva -Punajalkaviklo
Kuva: Heikki Junnila Punajalkaviklolla on kirkkaanpunaiset, lähes muovisen näköiset punaiset jalat ja nokka. Höyhenpeite on ruskeankirjava, sen valkeat alueet yläperässä
Viikon luontokuva Punakuiri
Kuva: Heikki Junnila Punakuiri (Limosa lapponica) on isokokoinen rantalintu. Se on muuttolintu, joka saapuu Suomeen toukokuussa ja lähtee syyskuun loppupuolella.