Viikon luontokuva -Kurki

Kuva: Heikki Junnila

Kurki (Grus grus) on kurkilintujen lahkoon kuuluva lintulaji.

Kurki pesii Euroopan ja Länsi-Aasian pohjoisosissa. Suomessa kurkia esiintyy pohjoisinta Lappia lukuun ottamatta koko maassa. Suomen kurkikanta on kaksinkertaistunut viimeisen kahdenkymmenen vuoden aikana. Vuonna 2004 Suomessa pesi noin 19 000 kurkiparia. Vuosina 2006–2009 kanta-arvio oli jo 30 000 – 40 000 paria. Kurki on pitkän matkan muuttaja, joka talvehtii Afrikassa, Etelä-Aasiassa ja Etelä-Euroopassa. Keväällä kurjet saapuvat huhtikuun puolivälin paikkeilla, ja syksyllä ne lähtevät syyskuussa ja lokakuun alkupuoliskolla. Kurjet lentävät V-muotoisissa auroissa, joissa suurten lintujen ilmanvastus on pienempi kuin yksin lentäessä. Auran kärjessä lentävää vaihdellaan. Suurimmissa auroissa voi olla satoja lintuja. Suomalaisten kurkien muuttoreittejä on tutkittu satelliittilähettimien avulla vuodesta 2006. Kurki on sattumanvarainen vierailija Pohjois-Amerikassa.

Kurjen vartalo on pääosin vaaleanharmaa. Sillä on musta pää ja kaulan yläosa sekä valkoinen poski. Takaraivolla kurjella on punainen paljas laikku, jonka koko vaihtelee. Nuorten kurkien pää on yksivärinen ja ruskehtava. Useilla pesivillä kurjilla selkä on ruosteensävyinen, koska se tahriutuu rautapitoiseen tai saviseen suoveteen linnun hautoessa. Kaukaa katsottuna kurki muistuttaa ulkonäöltään harmaahaikaraa, vaikkei ole sille läheistä sukua. Kurjen erottaa harmaahaikarasta varmimmin siitä, että kurki lentää kaula suorana, harmaahaikara kaula taivutettuna.

Kurjen pituus on 96–120 cm ja siipien kärkiväli 180–222 cm. Kurjen äänet ovat raikuvan voimakkaita. Poikaset ja nuoret linnut vinkuvat korkealla ja kuuluvalla äänellä.

Kurjet viihtyvät soilla ja rantaniityillä. Pesintä järvien ja merenlahtien ruoikoissa lisääntyy kaiken aikaa. Muuttoaikoina kurjet viihtyvät vilja- ja perunapelloilla. Kurki on Pohjois-Pohjanmaan maakuntalintu. Kurki on aiheena myös Tervolan vaakunassa. Suomessa ylivoimaisesti suosituin kurkien levähdyspaikka on Vaasan kaupungin vieressä sijaitseva Söderfjärdenin 2 300 hehtaarin peltoaukea, jossa kurkia voidaan tavata syksyisin jopa 10 000.

Kurkien saavuttua pesimäsoilleen ne esittävät upeita soidintansseja ja trumpettimaiset törähdykset kuuluvat kauas. Kurjet muodostavat elinikäisen parisuhteen. Ne alkavat pesiä vasta 4–6-vuotiaina. Pesä rakennetaan usein suon tai ruoikon vaikeapääsyisimpään kolkkaan. Pesä on laajahko keko ruohoja, sammalia, oksia ja muita kasvinosia. Pariskunta rakentaa pesän yhdessä. Muninta alkaa Etelä-Suomessa usein jo huhtikuussa, mutta kylminä keväinä vasta toukokuussa. Munia on yksi tai kaksi, pohjaväriltään vihertäviä tai ruskehtavia tummin laikuin. Molemmat puolisot hautovat yhteensä yli 4 viikkoa. Poikaset ovat pesäjättöisiä ja osaavat jo hyvin pieninä uida ja juosta lujaa. Ne oppivat lentämään 2,5 kuukauden ikäisinä. Poikasen kerjuuääni on hyvin korkea ja kauas kantava.

Kurjet ovat kaikkiruokaisia. Ne syövät sammakoita, jyrsijöitä, kalaa, linnunpoikasia, mutta myös viljaa, perunoita ja marjoja.

Vanhin suomalainen rengastettu kurki on ollut 17 vuotta 2 kuukautta 25 päivää vanha. Se on samalla Euroopan vanhin.

Avainsanat: #syksy

Viikon luontokuva -Kettu

Kuva: Heikki Junnila Kettu eli punakettu (Vulpes vulpes) on koiraeläin. Se on maailman levinnein maalla liikkuva petoeläin, sen levinneisyysalue käsittää

Lue lisää

Viikon luontokuva -Metsäkauris

Kuva: Heikki Junnila Metsäkauris on väritykseltään kesällä punaruskea ja talvella harmaanruskea. Ruskeankeltainen vatsapuoli ja posket ovat muuta ruumista vaaleammat, kuten

Lue lisää

Viikon luontokuva -Uivelo

Kuva: Heikki Junnila Uivelo on telkkää hieman pienemmän uivelon pituus nokan kärjestä pyrstön kärkeen on 38–44 senttimetriä ja siipien kärkiväli

Lue lisää

Viikon luontokuva -Laulujoutsen

Kuva: Heikki Junnila Laulujoutsen pesii Euroopan ja Aasian pohjoisosissa Islannista Sahalinille. Pesimäalueen pohjoisrajan määrää se, että pesimäjärvessä pitää olla noin

Lue lisää

Näytä kaikki yritykset